Sijaissovitus

From TSL Encyclopedia
Revision as of 14:16, 29 June 2026 by EijaPaatero (talk | contribs) (Created page with "Jumala ei vaatinut, että Jeesus kuolemalla sovittaisi ihmisten synnit, vaan Hän vaati, että Jeesus elämällä sovittaisi syntejämme – itse asiassa maailman karmaa. Jeesuksen elämän tärkein tapahtuma oli se, kun hän antoi itsensä Jumalalle.")
Other languages:

Sijaissovitus on nykypäivän perinteisen kristinuskon opettama oppi, jonka mukaan Jeesuksen kuolema ristillä maksoi hinnan ihmiskunnan synneistä – niin menneistä, nykyisistä kuin tulevistakin. Tätä oppia Saatana ja hänen jälkeläisensä levittävät riistääkseen ihmisiltä vastuun omista teoistaan.

Kyse on puolittaisesta totuudesta, sillä Jeesus todellakin maksoi hinnan ihmiskunnan synneistä. Yhtälön toinen puoli on se, että ihmiskunnan on noustava omalle Kristustasolleen, maksettava kyseinen velka ja otettava takaisin itselleen se, minkä Jeesus on kantanut heidän puolestaan. Virheellinen opetus tästä kieltää todellisen opin, jonka mukaan hyvät teot – kun ne tehdään Jumalan kunniaksi – ovat keino tasapainottaa karmaa, maksaa velkansa elämälle ja puhdistaa menneisyyden tallenteet.

Karma, jota Jeesus kantoi

Se, että Jeesus kantoi maailman synnit, tarkoittaa todellisuudessa sitä, että kun ihmiskunta on aiheuttanut niin vakavan karman, ettei sitä voida tasapainottaa ja sen vuoksi ihmisten olisi kohdattava toinen kuolema, Jumala on ajoittain armahtannut ihmiskuntaa ja lähettänyt Valon Pojan, joka on käytännössä vapaa karmasta tai jolla on juuri sen verran karmaa, että se pitää hänet maan päällä. Tämä henkilö ottaa saavutustensa ja mestaruutensa ansiosta planeetan karman ja maailman synnit kannettavakseen. Näin tekemällä hän tarjoaa syntiä tehneille uudelleen mahdollisuuden käyttää energiaa oikein ja palata Jumalan luo.

Tämän opetuksen väärin tulkinta on kuitenkin johtanut siihen, että ihmiset ovat jättäneet karman lain huomiotta. Langenneet ovat vääristelleet karman lakia ja vääristäneet tämän käsityksen Vapahtajasta, joka ottaa maailman synnit kantaakseen, tarkoittamaan, että ihmisten tarvitsee vain tunnustaa syntinsä ja niin he pelastuvat.

Jeesus otti kantaakseen sen alkuperäisen karman, joka liittyy lankeemukseen Lemurialla. Tämä tapahtui, kun Jumalan lakia ei toteltu ja energiat alennettiin käyttämällä pyhää tulta väärin. Jeesus ei ottanut kantaakseen ihmiskunnan kaikkia tulevia rikkomuksia. Hän otti kantaakseen syntiinlankeemuksen eli tietoisuuden laskun hyvin perustavanlaatuisen karman, jotta ihmiset voisivat käytännössä hänen saavuttamastaan armon kohdasta ja hänen tietoisuutensa momentumin avulla palata armon tilaan tasapainottaakseen elektronivyöhykkeensä karman ja päästä siten tilanteeseen, jossa he voisivat kantaa syntiinlankeemuksensa karman. Ja kun he pääsevät siihen kohtaan, jossa he kantavat lankeemuksensa karmaa, he kohtaavat siinä kohdassa oman kynnyksenvartijansa ja kaikkien niiden spiraalien kokonaisuuden, jotka syntyivät lankeemuksen seurauksena – ne negatiiviset spiraalit, jotka liittyvät tietoisuuden laskeutumiseen ylemmistä chakroista alempiin chakroihin.

On ero päivittäisten syntien karman tasapainottamisen ja alkuperäisen lankeemuksen karman tasapainottamisen välillä. Koska meidän on toimittava planeetan tietoisuustasolta käsin ja koska se on langenneen tietoisuuden tilassa, toimimme tietyllä tasolla, johon lähes väistämättä liittyy päivittäistä synnintekoa. Koska se on elämäntapa tällä planeetalla, mestarit ovat kehittäneet eettisen säännöstön, jonka mukaan ihmiset voivat elää, kunnes he kehittyvät pois tästä tietoisuustilasta.[1] Ihmiset joutuvat käsittelemään karmaa, kunnes he pystyvät hallitsemaan pyhän tulen.

Unfortunately, instead of doing this, people place the whole of their responsibility for all of their involvements on Jesus and think that thereby they have no responsibility. This is the scapegoat consciousness, the inherent desire of the carnal mind to place the responsibility for its failures, its inequities upon the Christ and upon the sons and daughters of God who have the Christ consciousness.

Jeesuksen uhrin todellinen luonne

Jeesus selittää:

Pyhät kirjoitukset julistavat, että ”ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista”.[2] Minä julistan teille ja kaikille ihmisille ikuisesti totuuden tästä Raamatun lauseesta, mikä tässä paljastetaan varsin yksinkertaisesti: ilman sen elämän tai elinvoiman vuodatusta (luopumista), jota ihmisten tyhmyys on väärin käyttänyt, ihmisen syntejä ei voida koskaan antaa anteeksi (korjata Jumalan rakkauden suunnitelman mukaisesti). Lisäksi ilman sen Karitsan, joka on teidän Pyhä Kristusminänne, elämänolemuksen (eli ”veren”) vapauttamista, ette voi tasapainottaa karmaanne.[3]

Jumala ei vaatinut, että Jeesus kuolemalla sovittaisi ihmisten synnit, vaan Hän vaati, että Jeesus elämällä sovittaisi syntejämme – itse asiassa maailman karmaa. Jeesuksen elämän tärkein tapahtuma oli se, kun hän antoi itsensä Jumalalle.

Jesus bore world karma in the Piscean dispensation. He even fell under the weight of the Piscean cross of Death and doubt and fear and the world torment of that Hell created not by God but by the reprobate angels.[4] It was not his crucifixion, not his death that conquered Death, but his obedient, loving sacrifice in Life, which he gladly made and continued to make unto the Final Judgment of the false hierarchy of the fallen angels.

Jesus perceived the pitiful plight of the people of earth and agreed to take embodiment at that crucial hour of earth’s history to mitigate the full impact of the karma that was scheduled to descend. This doesn’t mean that Jesus “wiped away” our sins (karma). It simply means that Jesus bought us time. He bore our karma for a time to give us the opportunity to gain self-mastery so that we could better deal with that karma when it descended.

See also

Karma

Crucifixion

For more information

Jesus and Kuthumi, Corona Class Lessons: For Those Who Would Teach Men the Way, ch. 22, “Sacrifice,” and ch. 23, “Atonement.”

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Path of the Universal Christ, pp. 152–66.

Elizabeth Clare Prophet with Patricia R. Spadaro and Murray L. Steinman, Saint Germain’s Prophecy for the New Millennium, pp. 164–65.

Sources

Elizabeth Clare Prophet, January 1, 1993.

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Path of the Universal Christ, pp. 258–59.

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, Lost Teachings of Jesus 4: Finding God Within.

  1. Veljeskunnan laatima eettinen säännöstö on välitetty esimerkiksi Kymmenen käskyn, Vuorisaarnan ja Kahdeksanosaisen polun kaltaisten opetusten kautta. Nämä säännöstöt ovat vaihdelleet jossain määrin eri aikakausina riippuen ihmisten tietoisuustasosta. Esimerkiksi Kymmenen käskyä on luettelo kielletyistä käyttäytymistavoista (negatiivisen karman välttäminen); Vuorisaarna täydentää tätä ja muotoilee normit uudelleen positiivisessa muodossa (asiat, jotka on tehtävä karman tasapainottamiseksi ja hyvän karman tekemiseksi). Kultaisen säännön lausuma: ”Kohtele toisia niin kuin haluaisit heidän kohtelevan sinua”, löytyy kuitenkin jossain muodossa kaikista uskonnoista ja se on kaikkien näiden säännöstöjen perusta. Siihen sisältyy myös selkeä ymmärrys karman lain toiminnasta. Valitettavasti ihmiset ovat usein lisänneet tai poistaneet jotain Veljeskunnan eettisistä säännöistä. Esimerkki ensimmäisestä on joidenkin juutalaisten lahkojen liiallinen lainalaisuus. Jälkimmäinen näkyy siinä, että länsimaissa on viime vuosikymmeninä hylätty monia Veljeskunnan säännöstöjen moraalisia ja eettisiä normeja.— Toim.
  2. Hepr. 9:22.
  3. Jesus and Kuthumi, Corona Class Lessons: For Those Who Would Teach Men the Way, s. 181.
  4. On the fourteen stations of the cross, Jesus fell the first time on the third station, which corresponds to the two o’clock line of the Cosmic Clock, the line of Pisces. The misuse of energy on that line is described as “fear, doubt, human questioning and records of death.”—Ed.